Kansliapäälliköiden neuvot tulevalle hallitukselle

29.01.2019

Kansliapäälliköiltä virkamiesnäkemys Suomen mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella
​Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat kirjoittaneet yhteisen näkemyksensä Suomen seuraavien vuosien avainhaasteista ja keskeisistä mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella. Maanantaina 28. tammikuuta julkistettu Mahdollisuudet Suomelle -asiakirja tarjoaa tietopohjaa ja laaja-alaisen virkamiesnäkemyksen kevään vaalikeskusteluihin ja hallitusohjelman valmisteluun.

Julkaisussa tunnistetaan keskeisiä muutosilmiöitä ja nimetään ratkaisukokonaisuuksia, jotka ovat merkittäviä tulevan hallituskauden aikana. Ilmiöitä ja ratkaisuja on peilattu kolmeen päämäärään, joiden tavoittelu yhdistää kaikkia ministeriöitä. Päämäärät ovat yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Kokonaisuutena tavoitellaan yhteiskunnan kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja katse on vaalikautta pidemmällä.

Kansliapäälliköiden keskeisin viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia 2020-luvulla. Asiakirjan tavoite on osaltaan tukea seuraavan hallituksen edellytyksiä erityisesti vaikeiden päätösten tekemiseen.

Sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään edellyttää globaalisti ja Suomessa merkittäviä politiikkatoimia, joista tulee päättää pikaisesti. Lisäksi, jos tulojen ja menojen välistä epätasapainoa ei korjata, voi julkinen velka tulevaisuudessa kasvaa hallitsemattomaksi. Väestörakenteen muutos on tässä tärkeässä roolissa. Molemmat näistä haasteista tarjoavat myös mahdollisuuksia. Globaalilla tasolla tarvitaan ratkaisuja ja investointeja, joissa Suomella voi olla rooli. 

Mahdollisuudet Suomelle tarjoaa näkemyksiä 12 kokonaisuuteen

Suomen seuraava hallitus tarvitsee hyvät edellytykset vaikeiden päätösten tekemiseen ja yhtenäisen, eteenpäin katsovan valtioneuvoston niiden toteuttamiseen. Kansliapäälliköiden asiakirjassa esitetään 12 näkemyskokonaisuutta, jotka tarjoavat tietopohjaa vaalikeskusteluihin ja hallitusneuvottelujen pohjaksi. Kaikissa näistä on olennaista tunnistaa Suomen lukuisat kytkökset ja yhteydet globaaleihin ja eurooppalaisiin kehityskulkuihin ja päätöksiin. Kansainvälisen järjestelmän epävakaus voi vaikeuttaa ratkaisujen löytymistä.

Yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta osaamis- ja koulutustason nostaminen, työllisyysaste ja sosiaaliturvan uudistaminen muodostavat toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää työllisyysasteen lähentymistä muiden pohjoismaiden tasolle, kohoten jopa 80 prosenttiin. Sosiaaliturvan uudistaminen taas käynnistetään päätöksillä tavoitteista ja arvovalinnoista. Lisäksi työperusteisen maahanmuuton lisääminen on tarpeen.

Suurimmat kestävän kasvun mahdollisuudet liittyvät teknologiamurrokseen ja globaalien trendien haltuunottoon. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen, sääntöpohjaisen järjestelmän sekä vakaan ja turvallisen EU:n edistämiseksi. Uudenlaisessa riskiympäristössä täytyy kiinnittää huomiota muun muassa hybridi- ja kyberturvallisuuteen. Turvallisessa oikeusvaltiossa vahvistetaan osallisuutta, osallistumisoikeuksien ja aktiivisen osallistumisen toteutumista sekä hyviä väestösuhteita. Myös kansallista puolustuskykyämme on tarpeen ylläpitää pitkäjänteisesti.

Päätöksenteossa vaaditaan laajaa ymmärrystä monimutkaisista ja toisiinsa kytkeytyvistä kokonaisuuksista. Nyt julkaistu asiakirja auttaa tarttumaan isoihin kehityskulkuihin, ja rakentaa pitkän aikavälin päätöksentekoa.

12.02.2019ALUEPOLITIIKAN NÄKYMÄT 2020-luvulla
30.01.2019Soteviivytys Esperin ym draiveri
29.01.2019Kansliapäälliköiden neuvot tulevalle hallitukselle
24.01.2019Vaaleissa on kyse tulevaisuudesta
23.01.2019Suomi ykkönen - Sipilän hallituksesta huolimatta
19.12.2018Sininen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma
05.12.2018Sininen linja linjattu puolustukseenkin
27.11.2018sininen korkeakouluohjelma
21.11.2018Kansanturvallisuus - Sinisten kärki
14.11.2018Varjobudjetit 2019

Siirry arkistoon »