Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluista kansainvälisiin konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi

Keskiviikko 30.1.2019 - Markku Tomperi


Tänään Eduskunnassa käydään ajankohtaiskeskustelu otsikon aiheesta. Alla taustaa. 

Kriisinhallinta: Suomi osallistuu tällä hetkellä yhdeksään sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 500 sotilaalla YK:n, EU:n ja Naton sekä kansainvälisen ISILin vastaisen koalition puitteissa (menot noin 100 milj. euroa vuosittain). Osallistumistaso laskee vuoden 2018 lopussa noin 410 sotilaaseen, kun Suomen osallistuminen UNIFIL-operaation Irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa päättyy. Esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa Suomi on osallistunut kriisinhallintaoperaatioihin, joissa pyritään kouluttamaan ja vahvistamaan kotoperäisten turvallisuusjoukkojen toimintakykyä. Osallistuminen Naton kriisinhallintaan on osa Suomen kumppanuuspolitiikkaa ja tukee Suomen asemaa edistyneenä kumppanimaana.

Humanitaarinen apu: Vuonna 2017 Suomi antoi apua yhteensä 81,2 miljoonaa euroa. Eniten apua myönnettiin Syyrian kriisiin. Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarista apua annetaan tarpeeseen perustuen. Sen tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana. Vuonna 2018: Alueellisesti humanitaarisen toiminnan keskipisteessä ovat Afrikka (12,5 MEUR) ja Lähi-itä – pääosin Jemen ja Syyria- (17,3 MEUR). Eniten tukea kohdistetaan Syyrian vaikean humanitaarisen kriisin torjumiseen (12,6 MEUR). Yht. 72,5 milj euroa.

Tuen suurimmat vastaanottajat ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (15,5 MEUR), Maailman ruokaohjelma WFP (13 MEUR) ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC (10,7 MEUR). Suomalaisista järjestöistä tukea saavat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi, Suomen World Vision sekä Fida International. Merkittävä osa Suomen humanitaarisesta avusta - yhteensä 34,5 miljoonaa euroa - kanavoidaan yleistuen ja kohdentamattoman hätäapurahoituksen muodossa, sillä se lisää avun nopeutta ja tehokkuutta.

Kehityspolitiikka: Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön painopisteenä on erityisesti ollut naisten ja tyttöjen aseman parantaminen.

Jemen: Jemenissä sota jatkuu, maassa on meneillään maailman suurin humanitaarinen kriisi. Tukholmassa solmittiin tulitaukosopimus Jemenin hallituksen ja huthikapinallisten välillä joulukuussa Hodeidaan. Hodeida on Jemenin tärkein satamakaupunki, jonka kautta avustuskuljetuksia pitäisi saada maahan. Varsinaisia rauhanneuvotteluja ei käydä.

Tulitauko ei ole täysin pitänyt, mutta väkivaltaisuudet ovat vähentyneet. YK on lähettänyt paikalle tarkkailijoita. Tarvitaan poliittinen ratkaisu, jossa valtaa jaetaan.

YK:n ruokaohjelman mukaan elintarvikepula koskettaa noin 20:tä miljoonaa ihmistä 29 miljoonan väestöstä. Pelastakaa lapset -järjestön arvion mukaan 85 000 alle viisivuotiasta lasta on kuollut aliravitsemukseen.

Asevienti Lähi-itään: Ulkoministeriö tiedotti marraskuussa, että Suomi ei myönnä uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin – syynä erityisesti Jemenin hälyttävä tilanne

Suomen puolustustarvikevienti Saudi-Arabiaan on viime vuodet ollut pientä ja painottunut vahvasti suojatuotteisiin. Suomen linja puolustustarvikevientiin Saudi-Arabiaan on ollut tiukka.

Suomessa puolustustarvikkeiden vientilupien myöntäminen perustuu laissa määriteltyihin prosesseihin ja lupaharkinnan kriteereihin. Keskeisessä asemassa ovat EU:n yhteinen kanta lupaharkinnan kriteereistä sekä muiden EU-maiden konsultointi.

Ulkoministeriö vastaa lupa-asioiden ulko-ja turvallisuuspoliittisesta arvioinnista. Kokonaisharkinnassa arvioidaan määrämaan ja alueen lisäksi viejää, loppukäyttäjää sekä vietävää tuotetta.

Suomen puolustuksen huoltovarmuuden edellyttämien teollisten ja teknologisten kykyjen säilyminen Suomessa otetaan huomioon lupaharkinnassa, mutta jokainen hakemus arvioidaan aina itsenäisesti omana tapauksenaan. Laki puolustustarvikkeiden viennistä antaa lupaviranomaiselle mahdollisuuden luvan peruuttamiseen.

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini