Kuopion lyseolainen - vapaussoturi - tykistöupseeri ja Rautaristi

Keskiviikko 16.5.2018 - Markku Tomperi


Olen kirjoittanut Savon Rintaman tapahtumista, sen kahakoista ja jopa kolmekin vuorokautta kestäneistä "äksöneistä". Tarkoituksella olen jättänyt yksityiskohdat ja henkilökuvaukset vähäiselle. Niihin voi jokainen perehtyä ”kuuklettamalla” tai hankkimalla luettavaa – esimerkiksi Sakari Viinikaisen Rautatiesota 1918 kirjan.

Rautatiesotanarratiivini – tarina, jolla on alku, kerronta ja loppu – on päättymässä. Toiseksi viimeisessä osassa kerron Kuopion lyseon oppilaasta, nimeltään Jorma Leimu.

Jorma Leimu syntyi Lapualla 16.8.1900. Pappisperhe muutti työn perässä Kuopioon, niinpä  Jormasta tuli kuopiolainen. Ensin koulukas ja pian lyseolainen. 

Jorma – kuten lähes kaikki Suomen lyseolaiset – oli suojeluskuntalainen. Koti ja Uskonto ja vain kolme kuukautta vanha itsenäinen Isänmaa – SUOMI – oli Jormalle puolustamisen arvoinen. Lyseolaiset tiesivät hyvin sosialismin hyvät ja huonot varjopuolet.

Jorma Leimu sai sotilas- ja ampumakoulutusta suojeluskunnassa mm ilmakiväärillä. Oikean kiväärin hän sai maaliskuussa 1918. Ylioppilaskirjoitukset saivat siirtyä – olihan Jopi jo 17 vuotias – 6 kk päällekin – aikamies. Noin silloin, miten nyt – jääköön tässä yhteydessä ruotimatta.

Pojalleen "Jopi"  kertoi, että kun lähdettiin valtaamaan punikkien hallussaan pitämää Kuopion kasarmialuetta, niin toisen tai kolmannen syöksyn jälkeen eteeni osui tuntemani aseseppä -käsissään kivääri, jossa oli ryssäläinen rotanhäntäpistin - ammuin häntä jalkoihin – seppä tuupertui – syöksyessäni ohi muistan kysyneeni, että mitäpä asesepälle kuuluu - huonoa - oli huokaissut ja jäänyt valittamaan.

Leimun sotatie vei Kuopion kahinan jälkeen Savon rintamalle  - Mäntyharjulle ja Mouhuun jne. Vierumäen ”verilöylyn” jälkeisistä tapahtumista Jorma Leimu kertoi pojalleen (1960- luvulla), että hänet määrättiin tunnustelijaksi rautatien suunnassa. Tiedettiin, että pääosa Heinolan punakaartista pääsi irtautumaan ennen Vierumäen ”mottia”, mutta kauppalassa oli varmasti vielä vastarintaa. Pojalleen Leimu kertoi, että pitkää rautatiesiltaa edetessä pelko oli hirveä – ampuuko punikki vai putoanko ratapölkkyjen välistä virtaan. Niinpä – silloin rautapalkeista niitattujen rautatiesiltojen raiteita kannattelivat ratapölkyt teräspalkkien ollessa alla – nykyäänkin. Pölkkyjen väli on lähes metri. Heinolaan jääneet punikit eivät tehneet merkittävää vastarintaa.

En tiedä tarkkaan Jorma Leimun seuraavista vuosista muuta kuin sen, että hän on jäänyt suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja sen, että Leimu osallistui Aunuksen sotaretkelle alaikäisenä vastoin isänsä lupaa – Jopi oli väärentänyt isänsä nimen vapaaehtoislomakkeeseen.

Kadettimatrikkeli kertoo, että hän on kadetti no 335. Käynyt Kadettikurssin no 6  1923 – 25. Matrikkelin mukaan hän on ollut kadettikersantti ja tykistölinjan käynyt. Mielestäni Jorma Leimu tajusi Savon Rintamalla sen, että ilman epäsuoraa tulta on turha hyökätä ja ilman sitä, on heikkoa myös puolustaa. Tykistö kiinnosti Jormaa. Miksipä ei, hän oli matemaattisesti lahjakas.

Kadettikoulun jälkeen Jorma Leimu koulutti tykkimiehiä Tuusulassa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa. Vuonna 1938 Leimu siirrettiin Kotkan ”tykkisuojeluskunnan” päälliköksi. Kapteeni Jorma Leimu perusti, siirsi ja johti kotkalaisten patteristoa Talvisodassa Kannaksella.

Talvisodan jälkeen Leimu määrättiin Janakkalan suojeluskunnan päälliköksi - tykkijoukkoa koko piiri. Kesäkuussa 1941 Janakkalan suojeluskunta sai ”suorituskäskyn” - tuli perustaa Raskaspatteristo numeroltaan 24.

Leimun patteristosta kirjoitetaan useassa sotahistoriikissa – moni veteraani on edelleen siinä käsityksessä, että "leimu" oli vain peitenimi - ”tykit leimua lyö” - laulun mukaan. Samaa mietti myös vastapuoli, tiedetään, että Puna-Armeijan tiedustelu seurasi sanaa "leimu" tarkasti. Majuri Jorma Leimu ja Janakkalan reserviläisten operoima Raskas Patteristo 24 on maailman sotahistoriassa vertaansa vailla – Leimun peeston tuli osui ja uppos- lähes aina - tarkistusammunnan kerta riitti - ja tuli oli koossa. Sitten vaikutus -isku, torjunta tai peite.

Saksan kenraali Suomen päämajassa - Waldemar Erfurth - matkasi ja luovutti Rautaristejä. VI Armeijakunnan Esikunnassa Nurmoilassa 6.10.1941 Erfurhin jakolistalla olivat kenraalimajuri Talvela, everstit Svensson ja Stewen sekä patteriston komentaja majuri Jorma Leimu – everstit eivät olleet läsnä, he johtivat Syvärin ylimenoa. Majuri Jorma Leimu oli – ja hänkin Talvelan käskystä. Jouluun mennessä Leimun peestosta tuli Talvelan ”nyrkki” - patteristo moottoroitiin ja se sai uudet tykit.

Rautaristejä jaettiin Saksassa I Maailman Sodassa. Eräs urhoollinen rykmentin komentajan taistelulähettiryhmän johtaja – komentajan henkivartija, jonka kerrotaan ainakin kahdesti pelastaneen everstinsä hengen - oli nimeltään Adolf Hitler.

Kun Leimun patteristo on saanut uudet tykit ja vetokaluston, niin ”työ oli tehty”. Majuri Jorma Leimu määrättiin Karjalan Kannakselle KTR 2 vt (virkaa tekeväksi) komentajaksi - Komentajuus tuli, mutta ei koskaan ylennystä. Tali – Ihantalan taistelut tunnetaan ja tykistömme osuus kesän 1944 "verikirnuviikkoina".

Rauhan tultua alkoi kaikenlainen luuttuaminen – Jorma Leimu, vapaussoturi, Aunuksen sotaretkeläinen - …. jaaha. Palvelusvuodet täys, niinpä eläkkeelle ja ei mitään jatkojuttuja. Hänen kaltaisiaan painostettiin eroamaan.

Ammattisotilaan eläke oli varsin vaatimaton Leimun erotessa palveluksesta. Ei sillä nelihenkistä perhettä voinut elättää. Tykkimies – matemaatikko – haki siviilistä työpaikkaa ja sellaisen sai. Gustaf Ranin Oy palkkasi Leimun laskentapäällikökseen. Laskentapäällikkönä Leimu toimi seitsemän vuotta. Majuri evp täydensi opintojaan niin, että vuodesta 1952 aina vuoteen 1961 hänellä oli kelpoisuus kansakoulunopettajan virkaan. Tuohon aikaan syrjäkylien kouluilla oli opettajista pulaa. Sota vei paljon opettaja-ainesta – niitä lapsenkasvoisia nuoria vänrikkejä. Isomman ruusunapin ansainneet "vanhemmat vänrikit" korvasivat heidät - kokemus korvasi uuden tiedon - jos uutta tietoa oli - 

Huomio te – Sourun ja Tuovilanlahden koulua käyneet - muistatteko Jorma Leimu nimisen open - Vapaussoturi ja Rautaristin ritari. Kuulisin mielelläni hänen opettajan urastaan.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini